Kuukauden päivät takana...

Moi taas! :)

Kuinka harmittavalta se tuntuukaan, nii myönnettävä se on, että kuukauden päivät alkaa olemaan takana täällä... Ja kysymys kuuluukin, että missä välissä se aika oikein hurahti??! Ihan tuntuu niinku vasta eilen oltais istuttu siinä lentokonneessa matkalla tänne! :D No, onhan tässä vielä parisen kuukautta aikaa oleilla täällä, onneksi! :) Kierreltäviä paikkoja olisi vielä paljon, joissa haluaisin ehkä vierailla...

Samalla jos kuukauen päivät täällä on takana, takana on nyt myös toinen viikko harjoittelua. Edelleen siellä teho-osastolla ollaan, mutta tällä viikolla tein vuorot sydänteho-osaston puolella! :) Yhtä mielenkiintonen ja opettavainen paikka oli, kuin edellisen viikon "perus teho-osasto". Oli mahtavaa, kun heti ensimmäisenä aamuna tuon sydäntehon ohjaajani kysyi, että haluanko mennä kattomaan ohitusleikkausta! Totta mooses halusin, ku en oo koskaa ennen vielä leikkaussalissa ollu "kunnollista leikkausta" kattomassa! :) Leikkaus oli todella mielenkiintonen ja näkipähän nyt tuota leikkaussalin maalimaakin, miten siellä hoitajat, kirurgit ja muut henkilökunta toimii! :P Leikkaus kesti kokonaisuutenaan viis tuntia ja voi luoja, että minun jalat ja selekä huusi hoosiannaa sen paikallaan seisomisen jäläkeen...! Ja se palavan ihmislihan ja luun haju sekä se sirkkelin ääni, ku rintalasta halkastiin... Iyh :/  Mutta no, kokemus auttaa unohtamaan kivun ja säryn, joka siitä aiheutu ja ohjaajani alko kyselemään site loppupäivästä "ootko sinä kipeä"..:D Joo, olin.

Muuten tuolla sydäntehon puolella pääsin aikalailla samoja hommia tekemään, kuin perustehon puolella. Pääsin JOPA lääkehoitoakin toteuttamaan, ku ohjaajan kans asiasta keskustelin. Täällä kun opiskelijoilla ei oo oikeuksia totteuttaa lääkehoitoa juurikaan laisinkaan ja kysymys kuuluukin, miksi? Minun mielestähän sitä parraiten oppii just ite tekemällä, eikä pelekkä kattominen anna "tuntumaa"... Noo, käytänteet on nämä täällä :P Eniten minua tässä viikossa inhottaa se, josta jo viime viikolla kirjottelin, että hoitajat siivoaa potilaspaikan/-sängyn katosta lattiaan. Jopa MINÄ jouvuin sitä tällä viikolla harrastamaan myös ja olin suunnattoman raivoissani, koska minusta ei OLLA KOULUTTAMASSA SIIVOOJAA! Ja oon muutenkin niin laiska siivoamaan, koska en siivoamisesta pahemmin tykkää :D Oli hyvä, ku ohjaajan kans sitte siitä keskustelin, että meillä kyllä Suomessa on vartavasten siivoojat, jotka hoitaa tämän homman, nii se totes "oi, oot onnenpoika" :D Todellakin, hoitamiseenhan sitä pitäs keskittyä, eikä kaiken muun kiireen keskellä alakaa vielä siivoilemaan... Vielä pitäis saaha "tapeltua" (ok keskusteltua) ohjaajan kans, että pääsisin hänen kanssaan tekemään ohjatusti asioita, joita Suomessa saisin tehdä harjottelussa... Viime viikolla hän sanoi, että harkitsee asiaa, mutta katotaanpa huomenna, mihin tulokseen hän on viikonlopun aikana tullut! :) Se vielä tästä harjotteluviikosta, että USKALSIN puhua potilaiden kanssa! :) Se on mulle ollu jotenkin semmonen kynnys, koska tämä oma, vielä kehittymäisillään oleva englannin taito eräällä tapaa hävettää, eikä sitä uskalla alakaa puhumaan. Mutta hyvin ne potilaiden kanssa jutustelut meni ja nehän on ihan innoissaan siitä, ku sanoo että on Suomesta! :) Ihmeen kaupalla jutun juurta alakaa löytymään, ku ne alakaa kyselemään kaikkea asiota Suomesta, niin säästä kuin suomen hintatasosta! :D Mukavaa, I like!

Ja jotenkin oon tuolla osastolla kyllästynyt tuohon ainaiseen paperisotaan! Täällä tosiaan KAIKKI kirjotetaan paperille. Ohjaajan kanssa siitäkin keskusteltiin, että meillä on Suomessa olemassa tietokoneille ohjelma, joka sisältää kaikki lääkärinmääräyksistä laboratoriotilauksiin. Ja että joka osastolla on osastonsihteerit, jotka auttaa mm. labrapyyntöjen jne. purkamisessa. Ja siitäkö se innostu, että miksei täällä?! :D Totesin, että ehkä heilläkin joku päivä näin... Kunhan tämä maa tästä 1800-luvulta jumittumisestaan pääsee etenemään xD (Tätä en siis sanonu, mutta ajattelin :D)

Tähän viikkoon on taas kyllä mahtunut muutenkin paljon. Tiistaina vappaapäivänä uskaltauduin yksikseen lähtemään kaupunkiin kunnon lenkille ja 4 km siinä hurahti! :) Kiertelin ja kaartelin ympäriinsä vain tätä kaupunkia, eikä aina tuossa keskustassa... Näkemisen arvosta oli kyllä taas siellä sivukujilla, harmi ku jäi puhelin kämpille, että oisin saanut kuvia napsittua! Lauantaina (eli eilen) tehtiin Nikon kans turistireissu Stonehaveen, Dunottar Castleen. Matka oli kyllä mieleenpainuva ja voi voi niitä maisemia!!! :) Ainoa haittapuoli oli kyllä se sairaan kylymä tuuli siellä, joka puhalsi varmaan 30 m/sekunti ja meinas kyllä tämmösen pienikokosen ihmisen viiä ihan mennessään! :D Lisäksi se, että se linna oli suljettu, joten sinne sisälle ei päästy seikkailemaan, vaikka minä ainakin olisin halunnu! No mutta, kyllä nuo maisemat riitti oikein hyvin... Ne kyllä painautu verkkokalvolle ja mieleen lopun iäksi, ku sai katella muutakin, ku tätä harmaata kaupunkia! :) Maaseutu on täällä niin kaunista, että huhheijaa!

Esimerkkikuva tuulesta :)

Matkustus ainakaan bussilla ei täällä ole kallista, sillä meno-paluulippu makso vaan n. 8 euroa ja matkaa kumminkin oli semmoset parisenkymmentä kilsaa. Tässä ei kyllä auta muuta, ku alakaa urakalla suunnittelemaan reissuja ympäri Skotlantia ja vois tuolla Englanninkin puolella pyörähtää... :) Nähtävää ja koettavaa sielläkin varmasti on ja minuun on nyt tullu matkakuume! :D Oivoi. Mutta kerran ku täällä ollaan, nii samahan se on nauttia täysin rinnoin, nii onpa sitte muistorikasta aikaa viettää siellä kotosuomessa, eikö vain? ;) Kunhan vain sää paranisi, eikä olisi tuota helevetin tuulta näin kovana, nii mielellään sitä kiertelisi ja turisteilisi vaikka sun missä!

Dunottar Castle... NIIIIIN komia paikka!

Kolmatta harjotteluviikkoa kohti mennään taas kyllä hurjaa vauhtia... Nyt oli vain viikonloppu vapaata, mutta sainpahan 12-tuntisista työvuoroista uupuneet jalakani sentään elvytettyä :D Ens viikolla ne on taas samassa jamassa. Oon sitä mieltä, että tuommoset 12-tuntiset vuorot ei oo minulle tehty. Onneksi meillä Suomessa on vain sen 8 tuntia. Mutta ehkä minä vielä ehin tässä seuraavan 6 viikon aikana tottua nuihin :D

Tänään, sunnuntaina, sain paketin kotosuomesta :) Oikeasti se oli saapunu jo perjantaina, mutta saapumisilmotus oli niin pieni, etten sitä postilaatikossa ollut huomannu :DD On niin mukavaa saaha tännekin postia, varsinkin ku paketti sisälsi suklaata, kahvia, salmiakkia, suomalaista, KUNNOLLISTA, röökiä sekä muita mukavia mielitekoja... :) Piristäviä tämmöset aina, eikä tarvii nyt vähään aikaan maksaa ittiään kipiäksi ostamalla tätä sairaan kallista röökiä täältä! :)

Omg, kylläpä tähän taas tuli tekstiä :D No, saattepa toverit rakkaat taas kunnon pläjäyksen kuulumisia ja minä ku oon ihan hurahtanu tähän bloggaamiseen! :D Yks kaveri minulle kerran toteskin, että oon sen olonen ihminen, että tykkäisin blogata ja niinhän tässä nyt kävi... Heh :) Keep in touch Finnish guys ja nauttikaahan komiasta keväästä siellä! :)

- Janne